Ensin syön, sitten nukun ja leikin

Palattu on jo Tampereelle, mutta palataan hetkeksi Keski-Suomen loppuloman kuulumisiin. Paljon vapaana juoksemista, kuvaamista ja rennosti treenaamista. Ja paljon sadetta.
Hallaa kiehtoi paljon mökin lähellä sijaitseva kivi, jolla käytiinkin pari kertaa kuvaamasssa. Huomasin matkalla vieressä sijaitsevan hiekkakentän, jolla käytiin harjoittelemassa tottelevaisuutta (tottelemattomuutta. Tai sen vähentämistä.). Sivulletuloissa huomattavaa kehitystä, seisomisessakin edistytty, jes! Takapakkia, Halla on alkanut kiskomaan, eikä ihan vähän. Tätä ollaankin onneksi saatu jo vähän korjattua, tänään lenkki sujui jo hienosti. Paljon leikittiin välissä, ja harjoteltiin seuraamsta. Käsittelyharjoituksia, tsekattiin hampaat. Hyvin on hampaat vaihtunut, Keski-Suomen reissulla lähtikin useampi hammas.
Omaksi iloksi opeteltiin muutama uusi temppu. Huomaa, että Halla ihan tykkää oppia. Ja sehän on hyvä.

Taas leikittiin ja levättiin. Naapurin koirasta ei tuntunut Hallalle vastusta olevan, kun ne leikkivät yhdessä. Eihän kukaan tuollaisen vöyhötystä jaksa. Lisäksi käytiin pariin otteeseen uimassa, siis vihdoin ihan kirjaimellisesti uimassa. Muuta kummempaa ei tehty, takaisin tullessa ostettiin Jyväskylästä uusi hihna, kyllä nyt kelpaa.

 

Tampereella ollaan oltu nyt muutama päivä. Vähän treenattu perusjuttuja, käyty lenkillä, kuvailtu, leikitty, levätty ja treenattu taas perusjuttuja. Eilen ostin treenitaskun, joka on jo jonkin aikaa ollut hankinnassa, ja on muuten kätevä. Sitähän oli pakko päästä lenkille testaamaan, joten lähdimme kävelylle Ylöjärven puolelle. Samalla testiin pääsi uusi hihna, sekin tosi hyvä. Oli nätti ilma, ja pysähdyttiin nurmikentälle, lähinnä leikkimään. Näköetäisyyden päässä treenattiin toisen koiran kanssa, mutta yllätykseksi Halla ei ollut moksiskaan. 

Vähän seuraamista, ja pari sivulletuloa. Molemmat sujuivat ihan hyvin, vaikka ympärillä olikin häirikkeitä. Kehitystä oli tapahtunut huomattavasti, välillä oikein ihmettelee, että miten se joskus oli vielä pienempi ja hyvä, jos istui käskystä. Mukana ollut kaverini Sofia sai musta ja Hallasta pari kuvaa otettua, ja jatkettiin matkaa. Lenkillä vastaan sattuikin kultainennoutaja, joka oli kotoisin samasta kennelistä Hallan kanssa. Hallan uusi lelukin pääsi illalla koetukselle, nopeasti tuli sen jälkeen uni. Kovin paljon uutta kovin pienelle koiralle.

Tietysti just käsi taskussa
Kuvan on ottanut Sofia

Tänään Katri ja Bea olivat käymässä. Pennut saivat taas painia ja juosta kilpaa, me taas päivystettiin kameran kanssa. Alkuun Beaa ujostutti, Halla vain pomppi ympärillä, mutta nopeasti Beakin rohkaistui leikkimään. Tällä kertaa hippaleikkien lisäksi leikittiin painileikkiä, eikä ihan alakynteen jäänyt reippaasti pienempi Beakaan. Aina hauska katsoa noita koiralapsosia, miten ne ensin painivat ja juoksevat, kohta taas nukkuvat. Ja kasvavat. Kasvavat nopeasti, Halla ja Bea olivat selvästi kumpikin kasvaneet viimekerrasta. Yritettiin ottaa rakennekuvat -Hallan kohdalla se jäikin vain yritykseksi.
Näiden kahden syömisestä ei tullut mitään. Bealle ei oikein maittanut, Hallalle taas olisi Beankin ruoka kelvannut. Perus, välillä tuntuu että se söisi vaikka pikkukiviä, jos niitä tarjoaisi.
Lisäksi yritettiin saada koirista kuvat vierekkäin (jossa ne eivät irvistäisi, tai olisi täysin solmussa keskenään). Tämä olikin yllättävän vaikeaa, kaverit katsoivat milloin minnekin, eivätkä tahtoneet millään istua vierekkäin. Tämä sessio nimettiinkin joulukorttikuvaukseksi, aluksi niin vaikeaa ja ärsyttävää, mutta kuitenkin loppujen lopuksi ihan hauskaa. Vähän treenailtiin rennosti Mansesterin Dogfestiä varten, ja suunniteltiin vielä yhtä harjoittelukertaa. Lisäksi vähän mietiskeltiin, lähdettäisiinkö pentujen toko/rallytoko-ryhmään, joka ainakin mua houkkuttelisi paljon. Ja Rallytoko lajina kiinnostaa.
Taas oli Halla poikki päivän jälkeen, paljon kun touttiin päivän aikana.